Letit märkänä

Koskimelonta on miesvaltainen laji. Freestyle-aalloilta naisia löytyy yhä enemmän, mutta koskien muuttuessa jyrkemmiksi olen usein porukan ainut nainen. Tänä viikonloppuna Norjan naiset järjestivät "Våt i fletta!" (=letit märkänä, noin suurin piirtein suomennettuna...) naismelojien kokoontumisen Sjoalle. Ja vaikka koskissa onkin ihan mukava olla "yksi pojista", toisinaan tekee hyvää meloa täysin naisporukalla!

Nini, norjalainen metsänneito

Mikä sitten on erona miesten ja naisten kanssa melomisessa? Yleisesti ottaen voisi sanoa että useimmiten naiset aliarvioivat taitonsa, kun taas miehet yliarvioivat omat kykynsä. Ja viikonloppuna kuulluista kommenteista voisi tehdä erittäin kärjistetyt päätelmät siitä että 1) miesporukoiden melonta on usein yhtä machoilua 2) miehet eivät arvosta ja/tai luota naisten melontakykyihin 3) miehet automaattisesti haluavat johtaa ja odottavat naisten seuraavan heitä koskissa. Mielestäni käytännössä kuitenkin persoonallisuuseroilla on suurempi merkitys ja naiset voivat olla yhtä lailla machoja kuin miehetkin. Toki koskessa miehet voivat monessa tilanteessa luottaa raakaan voimaan, kun naisena tekniikalla on enemmän merkitystä. Mutta on mukava tietää että tiukan paikan tullen rannalla on pari vahvaa urosta auttamassa pinteestä! :) 

 Varaslähtö naisten viikonloppuun ennen muiden leidien saapumista; Nini, Erika ja minä onnistuneen Ala-Jorin melontareissun päätteeksi. Bongaa entinen voimistelija...

Haluan vielä painottaa että tämä kirjoitus oli nyt täysin täynnä yleistyksiä. Selvästi joillekin naisille lajin miehisyys on välillä ongelma, mutta loppujen lopuksi melontaporukkansahan voi kukin valita itse. Ja toivon kovasti että miespuoliset melontaystäväni eivät ala järjestämään melontareissuja vain miehille...  Ainakaan kovin usein!