Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Pikkukylän elämää, otos kaksi

16. huhtikuuta 2010

Pikkukylän elämää, otos kaksi


Tämä kevät alkaa meidän osalta olla Sloveniassa ohi. Vajaa viikko on enää jäljellä ennen kuin lähdemme kohti  Kreikkaa ja sieltä suoraan Italiaan. Omissa suunnitelmissani oli mahdollisesti myös visiitti Englantiin ensi viikolla, mutta saa nähdä onko Eyjafjalla-tulivuori Islannissa päättänyt toisin.

Yleensä on aina ihanaa jatkaa matkaa. Nähdä ja kokea uusia paikkoja ja palata vanhoihin suosikkeihin. Tällä kertaa en vaan millään  haluaisi lähteä! Kesän merkit alkavat olla jo ilmassa ja elämä on asettunut mukavasti uomilleen mukailemaan pikkukylän elämänrytmiä.

Makuuhuoneemme ikkunoista on suora näköyhteys naapurimme navettaan. Aamut alkavatkin kukkojen kiekunan sijasta lehmien kuorolaululla. Ja navettakissojen touhua on aina mukava seurata. Jotain katsottavaahan sitä on oltava kun emme omista televisiota... Mieheni kyllä haaveilee kolmen metrin satelliittilautasesta ja "premier league" jalkapallon seuraamisesta kotisohvalta käsin.


Lehmien lisäksi varsinkin vierailijat herättää kylän kirkonkellot. Itse olemme siihen aika lailla jo tottuneita. Kellojen soitto alkaa auringon noustessa ja päättyy auringon laskiessa. Tasatunnein soittoa on hieman enemmän, aina viidentoista minuutin välein ei-tasatunnein hieman vähemmän.


Viikon ruokalistan kohokohdan tarjoaa kala-auto. Konsepti on sama kuin jäätelöautossa, musiikkina tosin raikuu Slovenialainen kansanmusiikki hieman kovemmilla desibeleillä kuin kotimaisten jätskiautojen tunnuslaulu. Tuoretta kalaa ei paikallisten ruokakauppojen tiskeiltä löydy, joten jos  olet täällä suunnalla (melonta)matkalla, kannattaa varata käteistä matkaan tiistai iltapäivisin. Kala-auto matkaa koko laakson läpi ainakin Most na Socista Boveciin asti. Kala-autosta lisää tiistaina jos olemme näissä maisemissa ja muistan ottaa kameran mukaan ostoksille.

Kylän koirat ulkoilevat pitkälti omatoimisesti ja juostessani aamulenkkiä tulevat pikaisesti tervehtimään. Olenkin onnistunut "kesyttämään" ne ujoimmatkin yksilöt. Kuka niitä rapsuttelee meidän ollessa poissa?


Ja kylän tämänhetkinen puheenaihe: Matejn aasi on raskaana! Siksipä aasi on tuotu Piedron talleille synnytystä odottamaan. Vaikuttaa siltä että tämä aasi edelleenkin mieluummin kirmailisi pitkin vuoristoniittyjä. Kovasti pidän peukkuja pystyssä että synnytys tapahtuisi ennen meidän lähtöä!


Aiheesta voisi vielä jatkaa vaikka kuinka ja paljon - vähemmän eläinpainotteisestikin. Jätetään kuitenkin seuraavaan kertaan. Ja Pikkukylän elämän ensimmäinen otos viime syksyltä löytyy täältä.

Tunnisteet: ,

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu