Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Syksyinen viikonloppu norjalaisittain

5. syyskuuta 2010

Syksyinen viikonloppu norjalaisittain

Tämän kirjoituksen otsikko voisi (jälleen kerran) olla "parasta Norjassa". Helsingissä asuessani ajoin usein viikonloppuina reilut viisisataa kilometriä, suuntaansa, päästäkseni melomaan hyvään freestyle-harjoituspaikkaan Lieksan läheisyyteen. Vähimmilläänkin ajoa Kotkan suunnan "ei niin kovin hyviin" melontapaikkoihin tuli melkein 150km. Nyt meiltä on alle satanen matkaa Sjoalle, josta löytyy jo useitakin melontavaihtoehtoja. Maailmanluokan koskia. Ja niinkään kauaksi ei välttämättä tarvitse matkustaa. 

Miten hyvältä tuntuikaan olla taas kajakissa viime viikkojen ajourakan ja muuttamisen jälkeen, ja nauttia syksyisestä ilta-auringosta vesiltä käsin. Potilaan, eli mieheni ulkoiluttaminen oli myös tärkeää jo hänen henkisen hyvinvoinnin kannalta. Iloisista ilmeistä voi jo päätellä sen että kajakissa hän tuntee itsensä normaaliksi, eli ei polvileikkauksesta toipuvaksi potilaaksi... :) 



Ja mistä tietää syksyn tulleen Norjassa? Lampaat tuodaan takaisin kesälaitumilta. Pistäydyimme ystäviemme luona aivan naapurissamme kotimatkallamme ja jäimme jumiin pihaan lammaslauman ja traktorin saapuessa omaa tahtiaan tietä pitkin. Itse ainakin pidän enemmän lammasmaisista tieblokeista kuin autojen luomista ruuhkista.

Matkamme aikana postimies oli muuten tuonut Sjoalle mukavan makean yllätyksen. Liisa oli lähettänyt meille ISON kasan karkkia ja saanut puolestaan täältä Norjasta Suomeen makeisia. Karkkikasasta ei nyt tullut kuvaa, sen tuhoaminen aloitettiin saman tien, osa laitettiin kaappiin piiloon ja suomalaiselle ystävällekin raaskittiin lahjoittaa pussi ja kaksi. Huomenna alkavat uudet työt, aika jännä palata työelämään puolentoista vuoden vapaan matkapainotteisen freelance-elämän jälkeen! 

Tunnisteet: ,

6 kommenttia:

syyskuuta 06, 2010 12:22 ap. , Blogger Avletto kirjoitti...

Onnea uuteen työhön.Oikein kotoinen olo lukea noista lammaslaumoista tiellä samalla kun istun Peppesissä Gardermoenissa ja syön Norjan kansallisruokaa. Kohta mekin ollaan lammaspaimenia, ehkä jo ensi lauantaina.
Missä muuten on Støtä lähimmät melontapaikat ja sinun lajin harrastajat. Sen verran paljon oon myt perehtynyt , että olis kiva nähdä livenä.

 
syyskuuta 06, 2010 8:32 ap. , Blogger Tuula kirjoitti...

Onnea tyorintamalle!

Mekin laitettiin eilen liikennetta uuteen uskoon, kun jahdattiin tiella eraan toisen lampaita eteenpain. Tunsin itseni melkein liikennepoliisiksi ohjatessa liikennetta ;D.

 
syyskuuta 06, 2010 8:40 ap. , Blogger Liisa kirjoitti...

Onnea uuteen työhön ja kiva kun karkki maistuu:)

Onpa kiva kiva lampaiden ajosta,ihan kuin lapissa porohomma:)

Te olettekin sitten Ruunaalla käyneet melomassa,mun lapsuudenmaisemissa:) Mulle Ruunaa on tuttu paikka jo ennen turisteja ja sitä matkailukeskusta. Sinne mentiin vaan tieltä metsäpolkuja pitkin, oli ihan luonnontilassa kaikki.

 
syyskuuta 06, 2010 10:31 ap. , Blogger nella kirjoitti...

Onnea matkaan! :)

Lammaslauma oli valloittava päivän piristys, kiitos siitä!

 
syyskuuta 06, 2010 10:29 ip. , Blogger Satu Vänskä-Westgarth kirjoitti...

Ensinnäkin suuren suuri yhteinen kiitos kaikille hyvän onnen toivotuksista, ensimmäinen päivä ohitse ja ainakin vielä on työpaikka tallella! :) Hyvä fiilis, paljon opittavaa ja kova tahti! Mutta ihanaa vaivata aivojakin taas oikein kunnolla. Tosin kovin vähänhän tässä loppujen lopuksi jää työn päälle omaa aikaa verrattuna siihen mihin on 1,5 vuoden aikana tottunut.... :) Mutta kyllä se tästä!

Avletto täytyy tunnustaa että en ole melonut kovin pohjoisessa. Trondheimin pohjoispuoli taitaa olla ylin piste kartalla missä olen kajakin kanssa (tai muutenkaan) Norjan puolella käynyt. Kyllä sieltä melottavaa kuitenkin löytyy, mutta ei samanlaisia melonnan "keskuspaikkoja" kuin esim. Sjoa tai Voss. Yhä enemmän melojilla on katse kuitenkin kääntynyt pohjoiseen, siellä kun on paljon "first descent" jokia, eli jokia joita ei ole vielä laskettu kajakeilla. Mutta Tromsøsta ainakin löytyy melontaseura jolla ilmeisesti on koskimelontaa ohjelmistossa. Ja muut Norjan kanoottiliiton pohjoisen seurat löytyvät tästä linkistä: http://padling.no/t2.asp?p=3965

Tuula mietin heti eilen sua kun ne lampaat ilmestyivät näköpiiriin! Oli jotenkin hauska törmätä näihin "lammaspaimeniin" sen jälkeen kun olin juuri lukenut sinun lammasjahtikokemuksista! :)

Ja Liisa Ruunaa tuli kyllä tutuksi! Se oli kuin toinen koti kesäaikaan. Aika erilaiselta paikalta kuulostaa ennen tuota matkailukeskusta. Vaikka täytyy myöntää että hyvä että keskus oli nyt siellä, ei ole mitään parempaa kuin kuuma sauna kylmien syksyisten iltamelontojen jälkeen! Ihanaa seutua joka tapauksessa. Vieläkö käyt niissä maisemissa?

Nella - kiva että lammaskuvat toimivat päivänpiristyksenä! Ovat ne jotenkin hellyttäviä. Meillä Slovenian naapuri olisi jo lahjoittanutkin meille lampaita mutta onneksi ei otettu vastaan. En tiedä mihin ne olisi nyt laitettu kun tultiin tänne!!! :)

 
syyskuuta 09, 2010 8:53 ap. , Blogger Liisa kirjoitti...

Äidin poismenon jälkeen on harvemmin tullut enään Lieksassa ja Ruunaalla käytyä. Mutta joskus kesäisin piipahdetaan. Pari vuotta sitten olimme viimeksi Ruunaalla retkellä ja sitä ennen työporukan kanssa laskettiin koskiveneelle kosket.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu