Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Elämä aikataulujen mukaan

8. syyskuuta 2010

Elämä aikataulujen mukaan

Elämä muuttui sitten kertaheitolla! Ei hitaasti alkavia aamuja teekupposen ja blogimaailmassa surffailun kera. Ei melontareissuja silloin kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Tai päiväunia sohvan nurkassa silloin kun siltä tuntuu. Mutta ei voi valittaa, työt ovat alkaneet vauhdilla ja heti ensimmäisestä päivästä lähtien töissä on ollut sellainen mukavan kotoisa fiilis. Paljon on uuden oppimista ja haasteita edessä, mutta nyt lähden niitä kohti ainakin erittäin hyvillä mielin! Ja tuosta ensimmäisestä päivästä puheen ollen, ihan hyvä että en liikaa panikoinut ja hermoillut työpaikalla sillä ajomatkalla töihin tajusin että niin, rva Rexona ja hra Tommy Girl taisivat unohtua aamukiireiden keskellä. Hih... No mies ainakin illalla vakuutti että tuoksu oli neutraali meidän pienessä keittiössä myös siinä vaiheessa kun minä saavuin sisään.


Päivittäiset aikataulut ovat alkaneet jo heti ensimmäisen viikon aikana muotoutua rutiineiksi. Herätys on aamulla klo 6:00. Tähän totuin nopeasti, tänään heräsin jo automaattisesti juuri ennen kellon soittoa, alla kolme päivää töitä. Töistä kotiin klo 18:00 ja päivällinen jonka mies on kokannut valmiiksi (tähänkin voisi tottua...). Ja siinä se sitten onkin. Normaalisti tekisimme mieheni kanssa illalla yhdessä jotain urheilullista, mutta eihän potilas voi. Joten olemme sen sijaan käyneet seikkailemassa lähimaastossa, välillä autolla vähän pidemmällä ja välillä sen verran lähellä että kainalosauvainenkin selviää maaliin keppiensä kanssa. Yllä oleva kuva onkin eiliseltä ajoreissulta aivan tästä läheltä, vuoren "laelta". Maisemissa ei ainakaan ole valittamista! :) 

Pitkien päivien päälle blogipäivityksiä ei tule enää ihan päivittäin. Tai joka toinen päivä. Yritän ehtiä pyöriä nettimaailmassa kuitenkin suhteelliseen tiiviiseen tahtiin. Ja käydä lukemassa vähän muidenkin kuulumisia!

Tunnisteet: ,

11 kommenttia:

syyskuuta 09, 2010 6:09 ap. , Blogger Avletto kirjoitti...

Kaunii ovat maisemat. Kuin kaljamainoksesta hehe. Kun lukee sinun ja muitten töistä, niin alkaa tuntumaan oma tilanteeni netin suhteen aika leppoisalta. Työpaikan aikana olen korkeintaan 11 metrin päässä koneesta. Ja joka päivä töissä ollessa on takuuvarmasti ainakin kaksi tuntia aikaa ruutuun tollottamiseen.
Menestystä jatkossakin uusien töiden ja kollegoiden seurassa.

 
syyskuuta 09, 2010 6:32 ap. , Blogger Tuula kirjoitti...

Pitkia ovat nuo sinunkin tyopaivasi :). Mutta pääasia on, etta tyo tuntuu hyvalta!

Mukavaa loppuviikkoa! Jess, olemme jo torstaissa!

 
syyskuuta 09, 2010 8:12 ap. , Blogger Satu Vänskä-Westgarth kirjoitti...

Juu koneen ääressä olen minäkin oikeastaan koko työpäivän. Mutta eipä sitä toimistohommissa oikein pysty omia nettisurffailuja hoitelemaan. Höh... :)

Tuula mulla voi sentään tuosta miinustaa kaksi tuntia työmatkoja. Autossa istumista ja epävireistä laulantaa. Mukavaa loppuviikkoa sinnekin!!

 
syyskuuta 09, 2010 8:12 ap. , Blogger nella kirjoitti...

Ihanaa! Kaikki sujuu siis hyvin siellä :) Ja kyllä täällä jaksetaan odottaa postauksia pidempäänkin, ei huolta!

 
syyskuuta 09, 2010 8:04 ip. , Blogger kalastajamuija ja lappilifestyle kirjoitti...

Tsemppiä arkeen :)

 
syyskuuta 09, 2010 9:43 ip. , Blogger Satu Vänskä-Westgarth kirjoitti...

Kyllä kaikki sujuu ja hyvin! Tosin vanha sanonta siitä mitä enemmän tiedät sitä vähemmän tiedät (vai miten se menikään....?) on kyllä niin totta! Varsinkin tämän työpäivän jälkeen on pää vähän pyörällä ja sitä oikein tajuaa miten VÄHÄN sitä tuosta työstä tietääkään....

Ja arki on kyllä ihan mukavaa, vaihtelua tämäkin! :)

 
syyskuuta 10, 2010 5:10 ap. , Blogger Johanna kirjoitti...

Upeat maisemat ja kaunis kuva. Sinä taidat kuulua siihen onnekkaitten aamuvirkkujen ryhmään. Mulla aina nenä painaa aamuisin. Aika reippaanmittaiset työpäivät!

 
syyskuuta 11, 2010 2:09 ap. , Blogger Elvenes kirjoitti...

No sulla on sitten pitkät päivät. On ne tosin mullakin olleet olosuhteiden pakosta suunnilleen yhtä pitkiä viime aikoina, mutta myönnetään että loppuaika on usein mennyt "paikan päällä fyysisesti ollessa" mutta syvällä nettimaailmassa. :D

Voi kun minäkin joskus tottuisin aikaisiin aamuherätyksiin, en ole vielä tähään ikään tullessa tottunut! Aina se on vaan hirveetä. ;D Kolmannen kahvikupin jälkeen alkaa toinenkin silmä olla puoliksi auki, jos vaan saa itsensä kammettua ylös niin aikaisin että ehtii sitä kahvia lipittämään!

 
syyskuuta 11, 2010 12:09 ip. , Blogger Satu Vänskä-Westgarth kirjoitti...

Johanna - näyttää siltä että arkina saan tosiaan itseni ylös ihan tehokkaasti mutta kyllä tänään lauantaina unet jatkuivat yhteentoista... :) Ja sittenkin teki pahaa nousta! Täytyy pitää mielessä että viikonlopuille suunniteltu ohjelma alkaa vasta iltapäivästä tästä lähtien!

Juu Elvenes, kyllä näistä päivistä tuon ajamisen kanssa pitkät tulee. Tosin tunti menee aamutouhuissa (tai teekuppiin tuijotellessa), pari tuntia ajamisiin ja töillehän siinä jää sitten aikaa se 9h. Vaikka loppuviikosta päivät alkoivat venähtämään pidemmiksikin. Sitten kun on hommat hallussa pysyvätköhän päivät vähän lyhyempinä...? Sormet ristiin että kyllä!

 
syyskuuta 11, 2010 9:06 ip. , Blogger Heli kirjoitti...

Aikainen herätys aamulla on kyllä vaikeinta, kun aloittaa säännöllisen työn. Ainakin minun mielestäni. Ennen minäkin nukuin yhdeksään ja surffailin sitten kaikessa rauhassa netissä aamupalaa syödessä. Vaan eipä enää. On tämä työssäkäyvän elämä ankeaa... :p

 
syyskuuta 12, 2010 8:37 ap. , Blogger Satu Vänskä-Westgarth kirjoitti...

Yhdyn kyllä Heli sun mielipiteeseen! Aikas haikeana muistelen vielä viikon takaisia aamuja... :)

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu