Ilmaiset ajelut (poliisiautossa)

Nyt varsinkin toivoisin että mieheni iPhonella saisi otettua hieman parempia kuvia. Tämä herrasmies ottaa vastaan asiakkaita läheisessä Trago Mills "ostosparatiisissa" (= ihan hirveä paikka). Kuvan kyltistä tekstin tihrustaminen saattaa olla hieman haastavaa joten tässä vielä tekstit selkokielellä:

FREE RIDE!!!

in a

POLICE CAR

Available for genuine shoplifters only.

Number of free rides so far this year

107

Pitäisikin käydä katsomassa onko tuo luku muuttunut suuremmaksi parin viikon takaa... :)

Laatikollinen ruokaa

Ja toisena viikkona peräkkäin meillä oli näin tiistaina heti aamun valjetessa ruokaisa "joulu". Nimittäin läheiseltä Riverfordin maatilalta saapui yllätyspaketti ajankohtaista luomuruokaa, lähinnä kasviksia ja hedelmiä, mutta olipa mukana myös ruisleipää (!!) ja tofua.

Näiden laatikkokokeiluiden johdosta on tullut kokkailtua paljon sellaisista raaka-aineista jotka eivät olisi koskaan päätyneet kauppakassiin ostosmatkalla. Erittäin hyvää ja välillä myös erittäin epäonnistunutta ruokaa on tullut kokeiltua mm. punajuurista, selleristä ja lehtikaalista.

Miten syödä "oikein" on ollut meillä kovastikin keskustelunaiheena viime aikoina, varsinkin kun yksi ystävistäni tähtää slalom-melonnassa olympialaisiin ja sekä opiskelee että tekee töitä harjoittelun ohella. Ja jostain pitäisi saada riittävästi energiaa. Ystäväni laittoikin minut lukemaan Patrick Holfordin "The New Optimum Nutrition Bible" - kirjaa, joka on kovinkin silmiäaukaiseva. Ei muuta kuin hyvästit vehnälle, maitotuotteille ja sokerille... Tai ehkä ei kuitenkaan. Jouluiseen (ja toivottavasti lumiseen) Suomi-lomaan ei ole enää kovinkaan paljoa aikaa ja mielessä kummittelevat jo Pantterit ja joulutortut!

Tyypillinen toimistopäivä

Tai ehkä ei sittenkään. CRS Adventures kaipasivat lauantaina opasta "ducky" jokireissulle kotijoellamme, ja näin "kotirouvana" kun on kovin vaikea vedota työ- tai muihin kiireisiin, suostuin työkeikalle mielihyvin. "Ducky" on pienoismuoto kumilautasta, ja yleensä ducky:n kyytiin mahtuu yksi tai kaksi melojaa. Alla olevasta kuvasta saa idean mistä on kyse, vaikkakin kuva on otettu vuosi sitten Grand Canyonilta ja kumilautan matkassa taitaa olla isäni.

Vedenkorkeudet "Loop" eli pelipätkällä Dart-joella olivat juuri sopivat, ja asiakkailla sekä työntekijöillä oli hauskaa. Ikävä kyllä lauantai-päivä päättyi surullisiin uutisiin; Dart-joen IV-luokan yläosuudella, jota melomme melkein päivittäin, kuoli erittäin kokenut meloja. Ja vaikkakin vesi oli iltapäivästä rankkasateiden vuoksi korkealla, kyseinen meloja tunsi osuuden erittäin hyvin ja oli melonut saman osuuden jo muutamaan kertaan saman päivän aikana. Iloisesti alkanut päivä päättyi siis erittäin surullisissa merkeissä. Tällaiset onnettomuudet pistävät kyllä aina aikas hiljaiseksi ja taidan pitäytyä jonkin aikaa ihan pelimelonnassa...

Surffaillen

Aurinkoiset syyspäivät jatkuvat Devonissa, ja niin jatkuvat myös huonolaatuiset valokuvat blogissani. Tässä kuitenkin mieheni iPhonella nappaama kuva kotijokemme parhaasta peliaallosta joka (taas) tänään oli toiminnassa. Kuva on kuitenkin hieman korkealaatuisempi kuin edellisen postauksen surffiaalto-kuva, tai ainakin tästä saa jonkinlaisen käsityksen miltä aalto näyttää. Aah mitä ihanuutta surffailla taas! :)

Kovien tulvien koetellessa Ison-Britannian tiettyjä osia, me olemme saaneet nauttia yöllisistä rankkasateista ja täydestä auringonpaisteesta päiväsaikaan. Tämä oli juuri sitä mitä säämieheltä tilasimme. Kiitos! :)

Aurinkoisia syyspäiviä - joella

Päivityksiä on edelleen tullut hitaanalaisesti (mutta varmasti) ja eiköhän tahti tästä taas kiihdy kun nettiongelmat on jo noin suunnilleen ratkaistu. Vielä kun saisi sen netin sinne oman kämpän puolelle niin olisi hyvä. Pimeässä pukuhuoneessa istuminen ei ole kovin motivoivaa sunnuntai - tai minään iltana! :)

Viikko sitten valittelin melontainspiraation puutteesta ja nyt sitä inspiraatiota taas löytyykin, ehkä liikaakin? :) Eilen korkkasin pihamme läpi juoksevan Dart-joen yläpätkän, joka on luokitukseltaan noin IV. Melontaluokituksia tuntemattomille tuon voisi kääntää suomeksi "mukavan jännittävää ilman liikaa panikointia". Koska kameraa ei ollut matkassa, alla mieheni ottama kuva jonkin vuoden takaa "Eutanasia" koskesta.

Yläpätkän jälkeen kävin vielä melomassa muutamaan kertaan Dart-joen pelipätkän, eli "Loop:in". Vettä oli juuri sopivasti niin että parhaat peliaallot olivat toiminnassa, kerta kaikkiaan mahtava lauantai, yöllä satoi vettä, päivällä paistoi aurinko!

"Ladies of Leisure" valmiina pelipätkälle (kuka haluaisikaan tehdä töitä!?)

Ja ehkä vuoden huonoin kuva, iltahämärissä pienessä vedenkestävässä pokkarissa eivät tehot oikein riitä, mutta ei voi muuta todeta kuin että aalto oli hyvä! Aallon kuohuissa Kate.

Säätiedot näyttävät lupaavilta eli melottavaa riittää, eiköhän olisi aika ottaa kunnon kamera joelle mukaan jonakin näistä päivistä...

Tervaa & tulta (mutta ei höyheniä)

Marraskuun viides tarkoittaa Englannissa kokkojen yötä ja ilotulitteita. Tämä kaikki juontaa juurensa 1600-luvulle ja ruutisalaliittoon mutta ei siitä sen enempää. Perinteistä poiketen pienessä Ottery St Mary:n kylässä 5.11 tarkoittaa leimuavia tervatynnyreitä joita paikalliset kantavat ympäri kylää iltapäivästä keskiyöhön asti! Ja huvipuistoa. Ja totta kai myöskin reilun kymmenen metrin halkaisijan kokkoa.

Alkuillasta "pieniä" palavia tervatynnyreitä kantavat harteillaan nuoret pojat. Kantamisella en tosin tarkoita rauhallista käyntiä kylän toiselta laidalta toiselle, vaan säntäilyä pienellä alueella (mm. tori, kapea ja ahdas katu jne) katsojien paetessa tynnyrin tieltä minne vain pääsevätkään. Joskus pakoon pääsy ei ole mahdollista vaan ainoa keino paeta on heittäytyä maahan. Kantajan ympärillä pyörivät avustajat "uunikintaiden" kanssa varmistaen että tynnyri ei putoa maahan.

Illan lähestyessä keskiyötä tynnyreiden koko vain kasvaa. Ja ihmisiä pakkautuu paikalle enemmän ja enemmän. Kello yhdeksän tynnyrin ympärillä ihmisiä oli jo niin paljon että tynnyrin juoksutuksen alkaessa pakopaikkaa tynnyrin tieltä ei ollut. Omasta liikkumisesta ei myöskään tarvinnut ottaa vastuuta - ihmismassat työnsivät minne työnsivät ja mukana oli mentävä.

Itselleni iski tässä vaiheessa pakokauhu, ja pienen taistelun jälkeen pääsin työntymään ihmismassojen läpi läheiseen pubiin juomaan glögiä. Huomattavasti mukavampi paikka nauttia Ottery St. Marystä kuin palavan tervatynnyrin alla!

Tervatynnyreiden juoksutuksiin liittyvä historia on muuten vaipunut unholaan ja kukaan ei tarkkaan tiedä miksi näitä tynnyreitä poltetaan marraskuun alkupuolella. Toisin sanoen mitään tarinaa tynnyreiden taustalla ei ole ja siitä on vain muodostunut pikkukylän hauska perinne...? :)

Muuten - jos melojat ihmettelevät missä ovat kuvat joelta, joka lipuu kotipihan poikki, niin syynä on tällä hetkellä se että melonta ei vaan huvita. Aika tehdä jotain muuta viikko tai kaksi ja palata sitten asiaan. Onneksi maastopyöräilymaisemat & surffiaallot löytyvät myös lähistöltä. Tai ehkä menen melomaan jo huomenna jos innostus iskee...

Nettiin pääsemisen vaikeus

1900 kilometriä ja reilu kolmekymmentä tuntia ilman unia myöhemmin: Englanti! Saavuin uuteen kotipaikkaan jo vajaa viikko sitten ja ensimmäisten päivien aikana sain järjestettyä kuntoon kaiken oleellisen; puhelin, kirjastokortti, jäsenyys kuntokeskukseen. Mukavaa asua hetki maalla, kuitenkin parinkin kaupungin läheisyydessä, joen juostessa kotipihan läpi ja merten aaltojen kutsuessa vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä!

Isoin ongelma on kuitenkin ollut netti. Tai sen puute. Kanadassa tottui siihen että matkapuhelin ei aina toimi. Tai ei siis toimi suurimman osasta aikaa. Täällä saa taas totutella siihen että. Niin. Matkapuhelin ei aina toimi. Ja nettiyhteyksiä on vaikea löytää! Nyt olen kuitenkin muutaman päivän ystäväni luona koiravahtina ja täällä langaton laulaa, jee! Ja kotona käynnissä on eri operaattoreiden mokkuloiden testaus. Lisäksi voin ihan luvan kanssa istua lähitalon pihassa kannettavan kanssa ja hyödyntää heidän nettiään. Että eiköhän se tästä, lisää kuulumisia hieman lyhyemmän tauon kera tulossa lähiaikoina...

(kuvat kevään reissulta, paikka & henkilöt kuitenkin jälleen samat)