Päivä Rondanen kansallispuistossa

Rondane on Norjan vanhin kansallispuisto ja täältä Sjoalta vain lyhyen ajomatkan päässä. Eräänä (aina välillä) aurinkoisena päivänä teimme puistoon retken, tosin emme tälläkään kertaa ilman kajakkeja... 

Yksi lähialueiden lempijoistani, Ula, virtaa läpi Rondanen. Ulan pieniin ja isompiin droppeihin ja slaideihin ei vaan meinaa kyllästyä... 

(Kuvat alla: Sean Mc T)

(Kuva alla: Simon Westgarth)

(Kuva alla: Satu VW)

Timeout

Kun koko kroppa huutaa hoosiannaa ja pääkopassakin tuntuu vain lyövän tyhjää on hyvä pitää pieni breikki melonnasta ja lenkkeilystä. Ja pilateksesta. Ja fillaroinnista. Ja ruohonleikkuusta. Kuin huomaamatta päivittäin tulee liikuttua paljon ja välillä on hyvä vain lepäillä. Miten aurinkoisen päivän saa sitten kulutettua kannettavan kanssa sisätiloissa?

Amerikassa tanssitaan taas. "So You Think You Can Dance" on yksi lempisarjoistani ja sitä voi seurata vaikka Cast TV:n kautta. Mikä sen mukavampaa kuin tyhjentää irtokarkkipussia samalla kun katselee viimeiseen trimmattuja kroppia tanssahtelemassa? 

Brittimelojien mukana Norjaan rantautui "The Inbetweeners". Mahtavaa brittihuumoria, suosittelen!

Ja illan tummetessa oli aika pyöräyttää uunissa kotitekoinen kakku ja odotella ystäviä illalliselle. 

Kyllä teki hyvää, taukoja pitäisi muistaa pitää vähän useamminkin!

Norja lentäen

Nyt menee aika kyllä ihan unelmoidessa. Widerøe-lentoyhtiön lehtimainos "Hela Norge i én billet" alla olevan kuvan kera sai minut siirtymään lehdenluvusta vauhdikkaasti läppärini ääreen ja tarkistamaan että mistä oikein on kyse. Lentoyhtiön kesätarjouksessa Norja on jaettu kolmeen alueeseen ja alueiden sisällä, tai koko Norjassa voi lennellä kahden viikon ajan niin paljon kuin vain haluaa mielestäni kohtuu edullisin hinnoin. Yhdellä alueella lennot maksavat 2775 NOK, kahdella alueella 3375 NOK ja koko Norjassa 3975 NOK.

Itselleni Pohjois-Norja on täysin tuntematon alue joten varsinkin pohjoisista pohjoisimmat alueet ja Lofoottien saariryhmä kiehtovat erityisen paljon. Mukaan voisi ottaa ihan vain teltan, makuupussin ja vaellusvarustukset. Osaan jo kuvitella itseni pulahtamassa jäämereen, haikkailemassa Lofoottien vuorilla ja tähystelemässä valaita (juupa joo) jostain korkealta kalliolta...

Tämä ei ikävä kyllä ollut maksettu mainos. Itsellä ei taida vaan aika ja pankkitili tänä kesänä antaa myöden mutta ehkäpä jollain muulla innokkaalla olisi kuitenkin vielä tänä kesänä innostusta ja aikaa lähteä lentelemään! Ja sitten takaisin todellisuuteen eli melontakeskuksen nurmikenttien ruohonleikkauspuuhiin. 

Kesätarjoukseen pääsee tutustumaan tarkemmin Widerøen www-sivuilla! 

Sjoa River Festival 2010

Niille jotka eivät ole vielä lähteneet juhannuksen viettoon - tiedossa on pieni mainospätkä. Ja niille jotka ovat lähteneet - odottakoon tämä juhlimisista selviytymistä. 

Sjoa River Festival 2010 lähestyy kovaa vauhtia, joten jos olet Norjassa 13-18.7 välisenä aikana niin kannattaa pistäytyä Sjoalla! Kaikki tarvittavat tiedot löytyvät tapahtuman nettisivuilta osoitteesta www.sjoariverfestival.no joten ei siitä sen enempää, ennakkorekisteröitymällä saat festivaalipassin ja kilpailupassin hieman halvemmalla. Olen itse taas mukana järkkäämässä festivaaleja ja jo innolla ja kauhulla odotan heinäkuun kiireitä... :)

Juhannus norjalaisittain

Hyvää juhannusta! Norjassa juhannusta nimittäin vietetään jo tänään. Tosin juhannusta ei täällä vietetä sanan samassa merkityksessä kuin Suomessa. Tämäkin juhannus on aivan normaali arkipäivä; kaupat ovat auki ja ihmiset menevät töihin kuten kaikkina muinakin päivinä. Viikonloppuna tosin voi olla että kokot roihuavat hieman tiheämpään tahtiin kuin muina viikonloppuina, mutta jostain syystä niitä kokkoja näkee täällä usein viikonloppuisin muutenkin. Syystä ei ole tietoa, ehkäpä kyseessä ovat hieman käsistä lähteneet grillijuhlat...? :)

Itseäni juhannuksen puute ei pahemmin stressaa. Olen viettänyt niin monta kesää poissa Suomesta että jotenkin se juhannuksen merkitys ja houkuttelevuus on tavallaan kadonnut. Onpahan yksi juhlapäivä vähemmän milloin pitää miettiä missä sen viettäisi!

Tämän päivän juhannussuunnitelmiin meillä kuuluu oikean kunnollisen saunan kiukaan metsästystä lähi-"kaupungista" Ottasta. Ja sitten surffaillua Skjåkin aallolla (kuva alla: Nini Bondhus). 

Ja ehdottomasti pysähdys Norjan parhaimpaan leipomoon Lom:ssa. 

Eli kaiken kaikkiaan tiedossa on siis aivan normipäivä. 

Hyvää "oikeaa" juhannusta sinne teille kaikille Suomeen! 

Viherpeukalo(ton)

Käynnissä on Sjoan melontakeskuksen ulkoalueiden kaunistusoperaatio. Ja mikä kävisikään tarkoitukseen paremmin kuin kukat. Pieniä ongelmia kukkien istutusprojektissa tosin on ollut;  kerrostaloasujana en ole kasvattanut parvekkeella muuta kuin kaupan vihannesosastolta ostettuja ruukkuyrttejä. Ja lapsena huoneessani vaalimat kaktuksetkin kuolivat yleensä liian vähän veteen (!!) tai sitten hukkuivat pelastusoperaation tuloksena.

Onneksi apu on ollut lähellä. Ensin konsultoin kukkien kasvatuksen perusasioista entistä työkaveria. Ja kukkakaupassa runsaudenpulan keskellä soitin vielä hätäpuhelun kotisuomeen... Kukat ovat nyt olleet elossa viikon, toivottavasti kestävät vielä seuraavat pari kuukautta!

Letit märkänä

Koskimelonta on miesvaltainen laji. Freestyle-aalloilta naisia löytyy yhä enemmän, mutta koskien muuttuessa jyrkemmiksi olen usein porukan ainut nainen. Tänä viikonloppuna Norjan naiset järjestivät "Våt i fletta!" (=letit märkänä, noin suurin piirtein suomennettuna...) naismelojien kokoontumisen Sjoalle. Ja vaikka koskissa onkin ihan mukava olla "yksi pojista", toisinaan tekee hyvää meloa täysin naisporukalla!

Nini, norjalainen metsänneito

Mikä sitten on erona miesten ja naisten kanssa melomisessa? Yleisesti ottaen voisi sanoa että useimmiten naiset aliarvioivat taitonsa, kun taas miehet yliarvioivat omat kykynsä. Ja viikonloppuna kuulluista kommenteista voisi tehdä erittäin kärjistetyt päätelmät siitä että 1) miesporukoiden melonta on usein yhtä machoilua 2) miehet eivät arvosta ja/tai luota naisten melontakykyihin 3) miehet automaattisesti haluavat johtaa ja odottavat naisten seuraavan heitä koskissa. Mielestäni käytännössä kuitenkin persoonallisuuseroilla on suurempi merkitys ja naiset voivat olla yhtä lailla machoja kuin miehetkin. Toki koskessa miehet voivat monessa tilanteessa luottaa raakaan voimaan, kun naisena tekniikalla on enemmän merkitystä. Mutta on mukava tietää että tiukan paikan tullen rannalla on pari vahvaa urosta auttamassa pinteestä! :) 

 Varaslähtö naisten viikonloppuun ennen muiden leidien saapumista; Nini, Erika ja minä onnistuneen Ala-Jorin melontareissun päätteeksi. Bongaa entinen voimistelija...

Haluan vielä painottaa että tämä kirjoitus oli nyt täysin täynnä yleistyksiä. Selvästi joillekin naisille lajin miehisyys on välillä ongelma, mutta loppujen lopuksi melontaporukkansahan voi kukin valita itse. Ja toivon kovasti että miespuoliset melontaystäväni eivät ala järjestämään melontareissuja vain miehille...  Ainakaan kovin usein!

Norjassako?

Maisemat näyttävät kovasti Norjalaisilta mutta... valtakielenä on espanja! Viime päivät ovat kuluneet hyvinkin kansainvälisessä porukassa, mukaan on mahtunut kolme argentiinalaista, yksi chileläinen ja yksi baskimaalainen, pari australialaista ja pari jenkkiä. Niin ja olihan täällä minun lisäkseni myös yksi norjalainen edustamassa pohjoismaita.

Ja tähän muutama ihmiskuva ihan vain sen takia että viime postaukset ovat menneet maisemia ihaillessa! Ja se sadekin loppu vihdoin.

Suomalaisten urakka Freestylemelonnan EM-kisoissa on muuten alkanut erinomaisesti, onnea kisailijoille! Kisakuulumisia voi lukea maajoukkueen blogista.

Vesileikkejä

Suomessa sataa, Norjassa sataa... Sataa sataa... Sade on ihan kivaa kunhan sitä ei kestäisi yhtä kauan kuin tänä keväänä Slovenia-Italia akselilla. Pari-kolme viikkoa sadetta yhteen mittaan on vaan aivan liikaa! Muutama päivä putkeen taas on ihan jees. Sateessa on nyt melottu, juostu, haravoitu, siivottu ulkogrillejä, istuttu sisällä koneen ääressä sadetta paossa, grillattu katoksen alla,  käyty pulahtamassa kylmään jokiveteen, melottu vähän lisää ja taas istuttu sisätiloissa sadetta paossa videoita katsellen. Vaihtelun vuoksi otin myös kameran mukaan sateeseen ja kokeilin mitä sen kanssa saisi sateessa aikaan...

Metsäisiä heijastuksia asfalttiin muodostuneessa lätäkössä

Kohta tippuu... 

Pitäisi varmaan vielä jatkaa melontakeskuksen puhdistusoperaatiota... Herra hämähäkki asialla. 

Aikaisia aamuherätyksiä

Kun palasin Keski-Euroopasta takaisin Pohjolaan, olin täysin unohtanut valoisten öiden olemassaolon... Suomessa asuessa kevät ja kesä tekevät tuloa vähitellen ja valon määrään tottuu. Mutta yhtäkkiä pohjoiseen muuttaessa yötön yö on shokki koko systeemille. Niinpä heräilen virkeänä aina viimeistään aamuviideltä... Aikaisissa aamuissa on hyvät puolensa. Upeat hiljaiset maisemat tervehtivät melomaan lähtijää automatkan varrella. Alla maisemia Heidal - Vågå oikotien varrelta matkalla Ala-Bövralle ja  Skjåkin aallolle.

Palanen Norjaa

Alla kolme päivää uudessa kesäkodissa. Ikävä kyllä varsinaisen kotini, Sjoan melontakeskuksen vesiputket olivat jäätyneet talven neljänkymmenen asteen pakkasissa joten varsinaisesti en ole vielä päässyt asettautumaan aloilleen. Ystävien kotien nurkat ovat tulleet tutuiksi, tulisipa jo putkimies!!

Vaikka töitä en ole varsinaisesti aloittanutkaan, päivät ovat olleet täynnä ohjelmaa siinä määrin että ruokailut ovat jääneet ruisleipä-juusto linjalle. Onneksi ruisleivät ovat lopussa, kohta on pakko pysähtyä hetkeksi ja kokata. Edes lauantai-illan "pølsefest" (=makkarajuhlat) eivät tuoneet kasvissyöjälle helpotusta. Sen sijaan juhlat toivat pikaisen kertauskurssin norjan kieleen ja varsinkin Heidalin murteeseen. Edes Oslolainen ystäväni ei pysynyt mukana kaikissa jutuissa ja hänellä lähtötaso on hieman  vahvemmalla pohjalla kuin minun kouluruotsillani... Illan kohokohta: aamuyhdeltä paikallinen kahden miehen bändi saapui paikalle keikkansa jälkeen ja pisti pystyyn yllätyskeikan keittiössä! Yhteislaulun perusteella en voi yhtyä Italialaisen ystäväni mielipiteeseen siitä että Norjalaiset ovat kylmiä ja varautuneita. Aurinkoisella kesäterassilla nautituilla oluilla saattoi tosin olla osansa asiaan...

Se oli Suomi

Viikon visiitti Suomen maisemiin ei ole koskaan riittävä. Mutta ehti sitä viikossakin taas nähdä ystäviä, tutustua Helsingin baaritarjontaan, saunoa mökillä ja ihmetellä Tampereen muutoksia. Haikeilla mielin aloittelen nyt kautta Norjassa, mutta eihän nämä maisemat täällä nyt ole NIIN kovin erilaisia Suomeen verrattuna. Jos vuonoja, vuoria ja jyrkkiä koskia ei lasketa mukaan... 

Valsesia River Contest

Näin suomilomailun lopussa on vielä hyvä tilaisuus päivittää pikaisesti viimeiset Italian kuulumiset. Ihan siltä varalta että melontamatka Italian Alpeille siintää jo silmissä ensi kevättä ajatellen, kannattaa ajoittaa visiitti Valsesia River Contestin aikoihin. Lämminhenkinen tapahtuma Italialaiseen tyyliin, mitkään aikatauluthan eivät olleet tehty pidettäviksi mutta muuten kaikki sujuikin mainiosti. Ja odottaessa pystyi aina nauttimaan viereisen jäätelöbaarin antimista.

Kisat järjestettiin yksipäiväisinä ja päivän sana oli boatercross. Boatercrossissa X kappaletta melojaa aloittaa kisan samaan aikaan, ja yksi tai kaksi kosken nopeimmin laskenutta pääsevät seuraavalle kierrokselle. Ja näin edetään kunnes voittaja on selvillä.

Boatercross-kisat avattiin Italiassa suuren suosion saavuttaneilla Stand Up Boardeilla (SUP). Aluksi erittäinkin huvittavaa katsottavaa, mutta puolen tunnin jälkeen viiden minuutin suoritusten seuraaminen oli hieman puuduttavaa.

Ja tyylejä oli yhtä monta kuin kisaajaa.

Sain ylipuhuttua mieheni ottamaan kanssani osaa "Topo Duo" kisaan, eli kaksikkokajakkien boatercrossiin. Ihan vaan leikkimielellä. Ensimmäisessä hiitissä jäimme kakkosiksi mutta pääsimme mukaan finaaliin. Finaalisuorituksessa sitten minua tahdittikin takanani melovan mieheni kannustus "paddle f*****g faster, paddle!!". Ilmeisesti pieni takapuoleen potkiminen auttoi, voitimme finaalit ylivoimaisesti. Mutta eikös kuvassa näytäkin siltä että mieheni ei tee mitään muuta kuin toimi peräsimenä....? 

(Kuva: Dan Cassen) 

Naisten yksilökilpailussa olisin ilmeisestikin kaivannut matkaan vastaava karjuvaa kannustajaa. Mutta onhan kakkossijallakin ihan mukava aloittaa melontakausi ja saa nähdä löydänkö tänä kesänä itsestäni sen sisäisen "tappajan" joka jyrää boatercross-kisoissa kaikkien yli. Tai päältä. Mistä nyt parhaiten pääsee.  :) 

Kuva: Simon Westgarth

Kuva: Sabina Fon Caramella

Oman vajavaisen kokemukseni perusteella Italian kisoissa on muuten parhaat palkinnot, kuten alla oleva  kaksikkokisasta voitettu juustoboksi parin viinipuollon kera todistaa!

Mutta se Italiasta. Rentouttava loma Suomessakin on ohitse ja Norjan kesäiset seikkailut alkamassa...